KENNEL Lumisuden

Toitsu yhdistyksen neljännet kesäpäivät pidettiin täällä meillä 16.8.2008. Paikalle oli ilmoittautunut 22 reipasta ihmis -osallistujaa ja  koirien määrä jäi vähän epäselväksi, koska ne liikkuivat niin vilikkaasti, mutta olettaisin lukumäärän olleen jossain  30-35 paikkeilla. Suomen suvi näytti taas niitä kosteampia puoliaan, mutta onneksi ihmiset olivat hyvin varustautuneet ja huvimaja toimi ihanan tiivistunnelmaisena suoja paikkana. Ruokaa oli riittävästi…paitsi lohta. Sitä hankitaan ensi kerralla vielä enemmän savustettavaksi, sillä kuuma juuri savustettu lohi vei kaikkien kielet mennessään, tai ainakin se siltä vaikutti, koska ruokailun aikana kuului lähinnä vain tyytyväistä aah.. kommenttia. Kalan seurana oli Marinkan ja Jarnon ahkerasti (edellisenä yönä) pilkkomaa broileri,  peruna ja fetasalaattia. Lisäksi Maija- Liisa oli taiteillut voileipäkakkuja ja minä tavoilleni uskollisena annoin porukalle mahdollisuuden naatiskella juuri paistetuista tuoreista voisilmäpullista. Tilaisuuteen oli myös hankittu aivan mahtavan herkullinen Kinuskikakku ja vähän kuohujuomaa.

 Yhdistyksemme perustaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Vihtori Hakiainen oli myös saapunut paikalle kesäpäiviä kanssamme viettämään ja halusimme kaikki yhdessä juhlistaa hänen tulevia 80 vuotis syntymäpäiviään. Joten kohotimme hänen kunniakseen onnittelumaljat ja  Maija-Liisa piti puheen, koska kaikki puheethan kuuluvat erottamattomasti juhlaviin tilaisuuksiin ja näitä puheitahan sitten  kuultiin vähän joka puolelta. Aiheena lähinnä se, kuinka ja miksi kellekkin oli ensimmäinen toitsu tullut. Paikalla oli useita pitkänlinjan toitsuilijoita, mutta myös ilahduttavan paljon aivan uusia vasta ensimmäisen koiransa hankkineita ihmisiä. Paikalle oli , myös saapunut oma hovieläinlääkärimme Maarit ja hän jutteli mukavia ja asiaa meidän kaikkien kanssa ja myös mystisten pienten veritäplien ilmestymistä lattialle hän yritti ratkoa ammatti-ihmisen otteella meidän kaikkien säheltäessä hänen ympärillään…eli taisi tulla se vanha viisaus taas näytettyä toteen…mitä useampi kokki sen suurempi soppa! Hän oli myös ystävällisesti varautunut lääkärilaukullaan, jos sitä vaikka tarvittaisiin. Ei tarvittu!

Huvimajassa oli välillä tosi vilkkaat pentutreffit, kun viisi vajaa neljä kuukautista toitsu tyttöä ja poikaa tutustui toisiinsa täysillä! Tosi mukavaa saada uusia toitsu tuttuja ja nähdä pitkästä aikaa, myös niitä vanhoja tuttaviansa näin vapaalla! Viimeiset kesäpäiväilijät kotiutuivat vasta joskus puoli yhdeksän aikaan illalla. Kesäpäivillä tuntui olevan yleinen mielipide, että meidän kyllä täytyisi tavata useammin, joten päätimme pitää yhteiset näyttely treenit meillä ensi perjantaina, siispä siellä taas tavataan! Ai niin, niiden veritippojen alkuperä ei selvinnyt, ne jäivät ikuiseksi mysteeriksi ?!